Vesisateesta huolimatta tänään vietetään laskiaissunnuntaita. Nimityksen synty ei kuitenkaan liity lasketteluun, vaan siihen, että tästä päivästä alkaen ”laskeudutaan” pääsiäistä edeltävään, neljänkymmenen päivän paastoon.

***

Suun venymistä testaava ”laskiaispulla” lienee yksi jäänne siitä, että ennen paaston alkua oli tapana syödä raskaasti, koska seuraavan kerran ”kunnon ateria” oli tiedossa vasta pääsiäisenä.

Luterilaisten paaston vietto jää yleensä kovin vähäiseksi tai on vaihdettu laihdutuskuuriksi. Ortodoksit ottavat asian huomattavasti vakavammin ja pidättäytyvät usein mm. lihan käytöstä, mikä ei nykyisin kuitenkaan tarkoita sitä, että heidänkään parissa nähtäisiin todellista nälkää.

***

Paaston päällimmäinen merkitys on siinä, että ihminen oppii vastustamaan sekä aistiensa että mielensä ilmentämiä, (hengen kannalta) karkean laatuisia virikkeitä. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että pelkkä paasto voisi tehdä jonkun todella autuaaksi.

Tuomaan evankeliumin (n:o 6) Jeesus antaa opetuslasten paastokyselyyn hyvin erikoisen vastauksen:

”Älkää valehdelko älkääkä tehkö sitä, mitä vihaatte, sillä kaikki on paljastettua taivaan edessä.”

Jeesus varoittaa tässä, ettei paastoa tule käsittää ”kaupankäynniksi Jumalan kanssa”, vaan pelkäksi mielen ja kehon ”kohtuullistamiseksi”. Olennaisinta on pitää itsensä rehellisenä joka hetki. Jos paastoaminen tuntuu kovin vastenmieliseltä ja pakonomaiselta, johtuu se mahdollisesti siitä, etteivät kyseisen kaltaiset menetelmät sovellu yksilölle, tai että pelkät aistillis-psyykkiset virikkeet ovat hänelle vielä täysin riittäviä.

Mielen pakottaminen ei yleensä johda kovin hyviin, saati pysyviin, tuloksiin. Sellainen voi jopa näivettää, kovettaa tai kierouttaa koko mentaalista olemusta.

Sanonta korostaa sitä, että kaikki on aina avoimena henkiselle olemukselle, joten ihminen ei voi ulkoisen toimin hämätä omaa syvintä, alkuperäisintä olemustaan, vaikka hän sellaista usein omaksi vahingokseen yrittääkin.

***

Paaston syvin merkitys käy ilmi Tuomaan evankeliumin sanonnassa 27:

Jos ette paastoa (virallinen suomennos kääntää tosin ”pakene maailmaa”, joka on väärä tulkinta) maailmasta, ette löydä valtakuntaa. Jos ette vietä sapattia oikein, ette näe Isää.”

Maailmasta paastoaminen ilmentää tarvetta irrottaa koko inhimillinen tajunnan puolisko kaikista sen ehdollistumista, jolloin vasta vuorovaikutus henkisen olemuksen kanssa tulisi mahdolliseksi - ja sitä kautta todellinen hengen ”valtakunta” saattaisi avautua.

Sapatin oikein viettäminen tarkoittaa aivan samaa kuin mielen vapauttaminen maallisista asioista. Sapatin ei tietenkään tarvitse olla jokin tietty viikonpäivä. Kehotus viittaa lähinnä siihen, että ihmisen tulisi varata riittävästi aikaa oman sisäisen elämänsä tarkkailuun ja syventämiseen.

Tavoitteena kuitenkin lienee se, että ihmisellä olisi joka hetki ”sapatti sisässään”, ja että hän olisi myös joka hetki ”sisäisen paaston tilassa – maailmassa, vaan ei sen vanki.”

Tässä mielessä laskiaisesta voisi alkaa laskeutuminen tilapäisen kurin kautta pysyvään vapauteen.