Nauvon_jatulintarha.jpg mustaviiri.jpg

                                        Nauvon ja Mustaviirin jatulintarhat

Vanhimmat säilyneet kivikehät tai labyrintit löytyvät Intiasta. Ne lienevät jopa 5000 vuoden ikäisiä. Perinteinen kivirakennelma koostuu seitsemästä kehästä. Ulommaisessa on sisääntuloaukko, josta pääsee kulkemaan spiraalimaisen rakennelman keskukseen.

Lienee mahdotonta päätellä varmasti, mistä rakennelman alkuperäinen idea ja malli ovat peräisin? Konkreettisen maailman suurin malli löytyisi spiraalimaisesta linnunradasta, mutta toki pienissäkin puitteissa – kuten kukkakaalissa - esiintyy spiraalimaisia kehiä.

linnunrata.jpg  1149_parsakukkakaali_romanesco.jpg

                                                   Linnunrata ja kukkakaali

Jatulintarhan seitsemän kehää voisivat kuvata seitsemää mahdollista tajunnallisen olemisen tasoa, joilla ihmisen eri olemuspuolet voivat toimia (tosin yleensä itsetiedottomasti) ja kehittyä, kunnes koko ihmisyys yhdentyy ja palaa tietoisena alkuperäänsä - ydinkeskukseen. Uloin kehä kuvaisi silloin ihmisen (samoin koko luonnon) aineellista, sisemmät psyykkistä ja sielullista, sisimmät henkistä tajunnan tilaa ja olemusta.

Rakennelma kokonaisuutena kuvannee ilmennyttä maailmaa, joka on 13.2 miljardia vuotta sitten saanut alkunsa keskuksesta – nykytieteen mukaan kuuman plasmapallon räjähdyksestä.

***

Suomen rannikolta löytyvien jatulintarhojen kaltaisia kivikehiä esiintyy mm. Ruotsissa, Virossa, Norjassa, Kuolan niemimaalla ja Vienan meren rannalla. Niitä on Suomessa nimitetty jättiläisen teiksi tai poluiksi sekä Laiskan-Jaakon ringeiksi. Toisaalla ne ovat saaneet sellaisia nimityksiä kuin Trelleborg, Trinneborgs slott, Trondheim, Jungfrudans, Trojaborg ja Rundborg.

Nimityksiin liitetty ”linna-sana” on sikäli erikoinen, että rakennelmat ovat aivan liian matalia suojatakseen miltään fyysiseltä vaaralta. Suojaava merkitys liittynee siten pikemminkin jonkinlaisiin ”psyykkisiin voimakenttiin”.

Viimeisimmät suomalaiset kivikehät ovat peräisin 1800-luvulta. Valitettavasti kansan parissa ei ole säilynyt perimätietoa niiden todellisesta tai uskotellusta tarkoituksesta. Saattaa olla niinkin, etteivät perinnettä kantavat halua tuoda tietojaan julki nykyisen skeptisen asenneilmaston vallitessa.

***

Pohjoismaissa ovat myöhemmät sukupolvet ajatelleet rakennelmien tuottavan kalaonnea (koska niitä esiintyy eniten rannikoilla), mutta muitakin näkemyksiä toki löytyy. Ruotsissa näihin kehiin liitetään ”neitsyttanssi”, jossa morsian on seisonut kuvion keskustassa ja sulhanen kiertänyt kehiä. Heidän välilleen on viritetty nyöri, joka ei liikkeen aikana saanut koskettaa maata. Maallisen kosketuksen estämiseksi morsian kietoi nyöriä itsensä ympäri sitä mukaa kuin sulhanen lähestyi häntä.

Ruotsalainen näkemys voidaan tietenkin tulkita pelkäksi hedelmällisyysriitiksi, mutta syvimmillään se saattaisi kuvata ihmisen paluuta takaisin alkuperäiseen, puhtaasti henkiseen keskukseensa tai olemukseensa. Tämä sisin olemus voisi jopa, morsiamen langan avulla, sisäisesti ja salaisesti ohjailla paluuta. Menestyksellisen etenemisen edellytyksenä lienee se, ettei ihminen anna mielensä takertua maallisiin asioihin (eli hän pitää nyörin irti maasta).

Morsiamen ympärille kerääntyvä lanka voisi kuvata myös kehillä kulkevan sulhasen elämänkokemusten myötä sisäisen olemuksen sulatettavaksi kulkeutuvia ”hedelmiä”, yksilön ”sielullisia ominaisuuksia”.

Kuvaus on periaatteessa aivan sama kuin kristillisessä morsiusmystiikassa ja taivaallisten häiden valmisteluissa.