Taikuri Dynamo ilmassa, vettä jäädyttämässä ja Thamesin päällä!
Parhaat niin sanotuista taikureista tai maagikoista näyttävät suorittavan nykyaikaisten videokameroidenkin edessä täysin mahdottomilta vaikuttavia asioita. Ilmiöitä nimitetään silmänkääntötempuiksi, taikuudeksi tai magiaksi, ja annetaan sitten ymmärtää, että ilmiöiden takaa löytyy yksinkertaisia ja luonnollisia selityksiä.
***
Luonnossa ei tietenkään mikään voi periaatteessa olla luonnotonta.
On myös selvää, että löytyy yhä paljon asioita ja lainalaisuuksia, joita nykyinen länsimainen tiede ei tunne eikä vielä pitkään aikaan tunnusta. Tieteelliseen ajatteluun nojaava suuri enemmistö leimaa parhaatkin esitykset suoralta kädeltä ja tutkimatta taikatempuiksi. Fundamentalistit saattavat vielä löytää niiden takaa ”sen vanhan vihtahousun” voimia.
***
Yllä olevassa kuvasarjassa (ja TV 5:llä) esiintyvä brittiläinen taikuri Dynamo kävelee lukemattomien kameroiden kuvatessa Thames joen päällä, levitoi, jäädyttää käsillään suihkukaivon, siirtelee kiinteitä kuvia tai paitoja sekunnissa paikasta toiseen, poistaa tatuointeja pelkällä pyyhkäisyllä, vaihtaa puisen sammakon elävään, kaataa suuren kasan kaloja tyhjästä muoviämpäristä yhteisön grillattaviksi tai muuttaa leikkikäärmeen oikeaksi.
Voidaanko tällaiset välittömästi ja vapaasti monelta puolelta dokumentoidut tapaukset luokitella suoralta kädeltä pelkiksi silmänkääntötempuiksi – ihmisten harhauttamisiksi?
***
Jo Raamattu kirjaa lukuisia erikoisia tapahtumia väittäen mm., että Aaronin sauva muuttui käärmeeksi ja että faaraon viisaat suorittivat hekin samoja tekoja. Jeesuksen itsensä kerrotaan kävelleen vetten päällä, muuttaneen veden viiniksi sekä ruokkineen viidellä leivällä ja parilla kalalla ison joukon ihmisiä. Loppuivatko ihmeet Jeesuksen kuolemaan – vaikka hänen kerrotaan sanoneen seuraajiensa saavan aikaan täysin vastaavia (ellei jopa suurempia)?
Ovatko kaikki ihmeiksi luokiteltavat asiat tapahtuneet vain kaukana historiassa – vai ovatko nekin vain ihmisten tolkuttoman mielikuvituksen tuottamia legendoja (jollaisia niistä tietenkin myös löytyy)?
***
Dynamon ja useiden muiden esityksiä katselleet joutuvat useimmiten toteamaan, että ainakin jotakin ihmeelliseltä vaikuttavaa on saatu aikaan. Mahdottomaksi sitä ei kuitenkaan voida sanoa, kun sellaista kerran kieltämättä tapahtuu.
Ihme on ihme niin kauan, että sen syntymisen kaikki edellytykset on saatu luotettavasti selvitettyä.
Muutama vuosikymmen sitten monikaan ei olisi uskonut kännyköihin tai internettiin. Niitä olisi pidetty ihmeinä, mutta nyt ne ovat jo lasten jokapäiväisessä käytössä.
Ei tosin ole odotettavissa, että jo muutaman vuosikymmenen päästä lähes jokainen kävelee vetten päällä, levitoi takki hulmuten työpaikalleen tai jäähdyttää grogilasinsa pitämällä sitä hetken käsissään.
Parhaat taikurit – ja monet historiassa mainitut ihmeiden tekijät – todistavat kuitenkin varsin vakuuttavasti, että erikoisia asioita on pidetty ihmisille periaatteessa mahdollisina.
***
Ihmisessä sanotaan löytyvän (piileviä, potentiaalisia) olemuspuolia, joista ja joihin liittyvistä voimista varsin harvat yksilöt ovat tulleet todella tietoisiksi.
Jotkin erikoiset kyvyt (kuten ajatusten lukeminen) saattavat kehittyä määrätietoisen harjoituksen kautta, toiset vaatinevat koko olemukselta poikkeuksellisia ominaisuuksia.
Kristinuskon puitteissa kaikki poikkeavat ilmiöt selitetään usein suoraan Jumalasta lähtöisiksi, koska tieto inhimillisen ja henkisen välisistä, ihmiseen liittyvistä sisäisistä olemuksista on kadonnut tai kadotettu lähes täydellisesti.
Raamatussa 327 kertaan mainittu sielu sekoitetaan toisinaan mieleen, toisinaan taas henkeen, kun se vakavasti otettavien näkemysten mukaan on näiden välissä oleva muutoksen alainen, kehoa ja mieltä huomattavasti merkittävämpi olemus.
Kansan keskuudessa ”sielukkaiksi” luonnehditut ihmiset eivät yleensä ole tietoisia sielustaan – tunteiden ja ajatusten takaisesta (ylimentaalisesta) olemuksestaan ja siihen kytkeytyvistä voimista, joiden kautta suurin osa ns. ihmeistä yleensä suoritetaan.
Todellinen henkinen olemus on ajaton ja alustaan erottamaton – ja vain äärettömän harvat ovat tulleet sen tuntemaan – ja samalla tuntemaan (Paavalin väittämään nojaten) myös Jumalan syvyydet.
***
Vielä muutama vuosisata sitten monet tiedemiehiksikin luokitellut olivat hyvin kiinnostuneita alkemiasta ja okkultismista, jota erityisesti ns. mystikot harjoittivat. Tiedetään, että keskiaikainen mystikko, Jakob Böhme on antanut perusideat mm. Isaac Newtonin painovoimalaille. Suutari Böhmen kirjoituksissa viitataan jopa ns. alkuräjähdykseen kaiken ilmenneen mahdollistamana tapahtumana.
Itämaisten fakiirien erikoisista tempuista on saatavissa jonkin verran tietoa – tosin niitäkään ei ole perusteellisesti ja ennakkoluulottomasti tutkittu. Muutamat 1800-luvun intialaiset tietäjät luovuttivat joitakin hajatietoja asioista kiinnostuneille länsimaisille. He tosin olivat varsin varmoja siitä, että länsimainen ennakkoasenne ja ylimielisyys nousevat voittamattomiksi esteiksi pitemmälle johtavalle hedelmälliselle vuorovaikutukselle.
Vanhojen suomalaisten parissa löytyy tietäjiä aina ”suohon laulajiin saakka.” Kuikka Koposeksi kutsuttu leppävirtalainen mies suoritti 1800-luvulla tämän päivän taikureihin rinnastettavia näytöksiä, joihin hän oli omien sanojensa mukaan saanut opin Pietarissa tapaamaltaan intialaiselta fakiirilta (jonka hengen hän sanoo pelastaneensa).
Keskiaikaisen kuuluisuuden, Paracelsuksen, väitetään osanneen luoda eläviä pieniä olentoja (homunculuksia) ”periaineesta” (kaaoksesta), jossa oli piilevänä kaikki fyysisen luonnon elementit ”valmiina herätettäviksi” (herättäjiä tosin oli hyvin harvassa).
Paavali totesi, että ihmisen kehitys kulkee elävästä sielusta eläväksi tekevää henkeä kohden. Voitaneen olettaa, että mitä lähempänä kukin on jälkimmäistä, sitä enemmän hänellä olisi käytössään sellaisia luovia kykyjä, joista nykyisellä tieteellä ei vielä ole mitään käsitystä.
”Vakavasti otettavat tämän päivän tiedemiehet” saattavat kieltäytyä ”liian erikoisten ilmiöiden” tutkimisesta siitä syystä, että he itse voivat tiedeyhteisön silmissä leimautua ei-tieteellisiksi, huuhaa-tieteilijöiksi. Joitakin vuosisatoja sitten Galileon kaltaiset totuuden etsijät joutuivat pelkäämään kirkollisia auktoriteettejä – eikä ainoastaan kasvojensa menettämisen suhteen.
”Vakavasti otettavat uskovaiset” saattavat karsastaa julkkis-taikureita siitä syystä, että he katsovat kaiken ihmeellisen ja oikean kuuluneen ainoastaan heidän oman uskonsa piiriin. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun vähänkin poikkeaviin ilmiöihin liitetyt henkilöt joutuivat roviolle vehkeilystään paholaisen kanssa – kaikki oikeat ihmeet kun olivat tapahtuneet jo kauan sitten.
***
”Ylpeys ja ennakkoluulo” ei ole ainoastaan Jane Austinin yli kaksisataa vuotta vanha rakkaustarina, vaan sivistyneitä ja hyvin koulutettuja ihmisiä vaivaava universaalinen vitsaus.
Saattaisi olla jo aika korottaa arvoon huomattavasti aikaisempaa avoimempi ja vakavampi suhtautuminen oudoiksi luokiteltuja ilmiöitä kohtaan. ”Itämaan tietäjiltäkin” voitaisiin kysellä asioista, joita he ovat tutkineet tuhansien vuosien ajan.
Kvanttifysiikka lähenee hiljalleen niin erikoisia näkemyksiä, ettei ajan ja tilan rajoituksiin ehdollistunut ajattelu ja fyysiset tutkimusmenetelmät tahdo saada niistä otetta.
Jossakin vaiheessa saatetaan vielä törmätä siihen ikivanhaan tietoon, että ihmisen olemuksen syvyyksistä on löydettävissä ”tutkimusvälineet”, joilla voidaan – parhaiden mystikoiden tapaan – ylittää ajan ja siihen nojaavan ajattelun luomat rajat. Kaikkien näiden syvimpien olemusten ”esiin kaivaminen” saattaa tosin koko ihmiskuntaa koskien kestää hävyttömän kauan.
P.S. Joku fundamentalismiin taipuvainen moderaattori kehtasi taas poistaa tämän kirjoituksen etusivulta!
Palautettiin taas kun huomautin asiasta - ihmeitä tapahtuu täälläkin!
Kommentit