Luominen_kansi_01.jpg

Luominen ry toimittaa suomenkielellä Creation Ministries Internationalin (CMI:n) englantilaista lehteä. Esikuvansa mukaan suomalaisen version taustavoimat esittävät lehden ”luonto- ja tiedelehtenä”, joka esiasenteisesti tukee raamatun ehdotonta ja historiallista oikeellisuutta, sekä kieltää evoluution mahdollisuuden.

Yhdistys ei tuo selvästi esiin sitä, millaisia kristillisiä sidosryhmiä siinä toimivat henkilöt edustavat. Periaatteellisessa mielessä esim. Paavalin synodilaiset pitäytyvät lähes yhtä tiukasti raamatun ja luterilaisten tunnustusten totuusarvoihin.

***

Nykyisen tieteen mukaan maapallon ikä on noin 4,5 miljardia vuotta, ja se tulee elinkelvottomaksi suunnilleen parin miljardin vuoden kuluttua. Kreationistit pitäytyvät siihen, että raamatullinen, alle 10 000 vuoden ajoitus perustuu ”tieteellisiin faktoihin.”

***

Katolinen kirkko on jo hieman joustanut luomisajatuksesta Aristoteleen ja Augustinuksen tulkintojen suuntaan, joissa perusoletuksena on ”ensimmäinen liikuttaja.”

Augustinuksen mukaan Jumala loi kaiken olevaisen yhdellä hetkellä, mutta antoi olevaiselle kyvyn kehittyä. Jumala istutti siemenet, jotka sitten kehittyisivät ”luonnon päämääräsuuntautuneisuuden” johdattamina.

Tällaisen ajatuksen taakse voidaan nimenomaan evoluutiomielessä hakea tukea mm. Uuden testamentin monista kylväjävertauksista.

***

Kristillisyyden alkuvaiheissa luomisen suhteen oli vallalla useitakin erilaisia näkemyksiä. Kirkon gnostilaisiksi määrittelemät suuntaukset katsoivat, ettei aikaan, tilaan ja muotoihin sidostuvien olemusten luominen edes tapahtunut perimmäisen jumaluuden toimesta. Erillisten muotojen luomisen suoritti heidän mukaansa Jumalasta jo itsekin eriytynyt olemus, niin sanottu Demiurgi, jonka he samastivat juutalaisten Jehovaan (yhteen monista Elohimeista).

***

Luther ohitti osan katolisen kirkon tulkinnoista ja nojautui suoraan raamattuun, vaikka hän toisaalla piti juutalaisia patologisina valehtelijoina (juutalainen valehtelee aina).

***

Ihmisillä on ilmeisesti aina ollut taipumus etsiä ajattelunsa turvaksi ja tueksi jotakin kestävää ja muuttumatonta. Näin siitäkin huolimatta, että heidän kokemuspiirissään kaikki näyttää olevan alituisen muutosprosessin ja syklisyyden alaista.

Kun ajallisiin ilmiöihin samastunut järkeily ei saa otetta mistään todella katoamattomasta, se alkaa helposti tulkita sellaisiksi osan selvästi katoavista ilmiöistä. Iankaikkinen ja ikuinen saatetaan nähdä ”rajattomaksi venytettynä ajallisuutena”, josta vain karistetaan pois kaikki ikävät piirteet (paitsi ei tietenkään niiltä lähimmäisiltä, jotka joutuvat epäuskonsa takia aivan toisen laatuiseen paikkaan).

***

Suomalaisessa ajattelussa ei ole vielä yleisessä mielessä tapahtunut yhtä suuria muutoksia kuin esim. Saksassa. Siellä raamatun ehdoton totuusarvo alkoi jo 1800-luvun puolessa välissä osaksi himmetä, ja raamattua alettiin lukea kirjoitusaikaansa ja kirjoittajiinsa suhteutettuna hengen tuotteena.

***

Kreationistien ja evoluutioon uskovien näkemykset näyttäisivät olevan niin kaukana toisistaan, ettei niille löydy edes pienintä yhteistä nimittäjää.

Tutkijat ovat löytäneet raamatusta monia kohtia, jotka ovat ehdottoman oikeellisuuden suhteen ongelmallisia tai ristiriitaisia. Muun muassa Vanhassa testamentissa juutalaiset suorittavat Jumalan suosittamia kansanmurhia, jotka nykyisen eettisen käsityksen mukaan olisivat rikoksia ihmisyyttä vastaan. Toisen Mooseksen kirjan lukemattomat pakolliset uhrimenot muistuttavat pikemminkin pakanallista mustan (tai animaalisen) magian harjoittamista kuin yhteyden ottoa johonkin todelliseen jumaluuteen.

***

Yksi yhdistävä näkemys voisi löytyä Johanneksen evankeliumin alusta:

Siinä Sana, eli kaiken ehdollistumaton ydinolemus, oli alussa Jumalan tykönä ja Jumalana. Se tarkoittanee, että kaikkeuden muuttumattomat, puhtaasti henkiset olemukset ja tietoisuus (elämä) ovat ja pysyvät ajattomuuden piirissä.

Evoluutio tulee kuvaan vasta ”pimeydessä”, eli ajan ja tilan syntymän (alkuräjähdyksen) jälkeen hitaasti erilaistuvien elämänmuotojen (kuten lihallisen ja psyykkisen ihmiskunnan) ja tajunnallisten samastussuuntien mukana.

***

Keskiaikainen opettaja, Mestari Eckhart näyttää tietäneen, että raamatun ajoitukset eivät sananmukaisesti tulkiten ole totuudenmukaisia (luomispäivät voitaisiin tosin tulkita pitkiksi kehityskausiksi). Hän toteaa eräässä saarnassaan:

”Olen sanonut usein, että Jumala luo tätä koko maailmaa juuri tässä hetkessä. Kaiken mitä Jumala teki kuusituhatta vuotta sitten tai kauemmin – kun Hän teki tämän maailman – Hän luo juuri nyt, aivan hetkessä.”

Eckhart puhuu Johanneksen evankeliumin alun tapaan ”luomisesta ajattomuudessa”, josta aikaan ja tilaan muodostuva ”suhteellinen elämä” saa sisimmän (henkisen ja sielullisen) olemuksensa ja ilmennystä säätelevät lait. Lakien puitteissa erillistyneet olemukset pyrkivät aikojen (ehkä jopa iankaikkisuuksien) saatossa rakentumaan ”Jumalan kuviksi” siinä määrin, kuin se muotojen puitteissa ylipäänsä on mahdollista.

***

Näinä aikoina on esitetty, että eletään totuuden jälkeistä aikaa – ikään kuin totuus olisi jossakin aikaisemmassa vaiheessa jo tullut saavutetuksi!

Väite saattaa nojata siihen, että ihmiset ovat kyllästyneet auktoriteettien esittämiin ”totuuksiin” ja tarttuvat kaikkeen sellaiseen, joka jollakin tapaa poikkeaa entisestä.

Jonkinasteinen kapinahenki saattaa olla istutettu ihmisten (aikuistenkin) sisäiseen olemukseen pitämään huolta siitä, ettei ulkoisiin auktoriteetteihin takerruta liian pitkäksi aikaa.

***

Turvallisuuden tarpeen lisäksi ihmisyyteen on aina kuulunut myös aimo annos ”hengellistä laiskuutta”, joka ilmenee siinä, etteivät ihmiset vaivaudu käyttämään kaikkein arvokkainta ”leiviskäänsä”, mahdollisuutta ajatella omilla aivoillaan.

***

Uskonnollisissa näkemyksissä nousevat usein esiin subjektiiviset (psyykkiset) kokemukset, joiden esittämisessä ei aina edes pyritä objektiivisuuteen.

”Maallisen elämän” tarkoitus lienee opettaa ihmisille suhteellista objektiivisuutta, josta he kuitenkin rakentavat omia subjektiivisia näkemyksiä.

Useimpien uskontojen syvin tavoite lienee kuitenkin pyrkimys objektiiviseen henkiseen todellisuuteen, joka teologisin termein on löydettävissä ainoastaan Jumalassa.

***

Tajunnallinen ”erossa olo Jumalasta” määritellään niin sanotuksi perisynniksi, joka johtuu ihmisen kykenemättömyydestä tiedostaa muuttumaton todellisuus välittömästi omassa olemuksessaan.

Johanneksen evankeliumin Jeesus lupasi näyttää seuraajilleen totuuden (mikäli he kypsyisivät sen vastaanottamaan). Vasta totuuden tietoinen kokeminen vapauttaisi heidät ajallista, ainakin osittaiseen katoavuuteen ja katkonaisuuteen johtavista ehdollistumista.

***

Ihmiset hakevat ”totuutta” erilaisten ajatusmuotojen piiristä, jotka ovat kaikki pelkkiä symbolisia viitteitä johonkin ajasta riippumattomaan olemiseen ja olemukseen.

Kreationismi ja evoluutioteoria ovat ehdollistuneita ajatusmuotoja, jotka eivät edusta muuttumatonta todellisuutta, vaan ovat kumpainenkin yhä luonteeltaan ”makuasioita” – kuten filosofi Nietzsche olisi asian ilmaissut.

***

Erityisesti luterilaisuuden piirissä on karsastettu mystiikkaa ottamatta huomioon, että kristillisyyden perusolemus, Nasaretin Jeesus (samoin Paavali), oli itsessään todellisen mystiikan esikuva. Hänen sanotaan saaneen kaiken suoraan Isältään ja olleen sisäisesti yhtä Isänsä kanssa.

Todellisen mystiikan tarkoitus on avata kaikki mysteerit niin, että ne ilmenevät puhtaassa tietoisuudessa (ajatusten ja tunteiden yläpuolella) muuttumattomina, ajattomina alkuolemuksinaan (joissa ei ole ”vaihteen varjoa”).

Skeptikot saattavat tietenkin pitää ajattelun ylittäviä tiloja hallusinaatioina (jollaisia ne toki usein ovat), mielikuvituksen tuotteina tai tajuttomuutena, koska sellaiset lienevät hyvin harvinaisia, eikä niistä voida antaa kovin tyhjentäviä kuvauksia käsitteellisin keinoin.

Augustinus sanoi, että Jumala liikkui hänen mielikuvituksessaan – mielikuvituksessa liikkuvat tosin lähinnä vain mielikuvat, jotka ovat koetun elämän heijastuksia. Mieli on porras, joka on siivottava turhuuksista ja typeryyksistä, että tietoisuus voisi vapaasti kohota sen yli ”kolkuttelemaan ikuisuuden ovia.”