Kuvassa oleva kirja saattaa ensi silmäyksellä vaikuttaa niin intialaiselta, ettei siihen länsimaisen ihmisen kannata kiinnittää mitään huomiotaan.
Suurin osa ei kuitenkaan katuisi, mikäli rohkenisi tutustua Bhagavad Gitan syvällisiin näkemyksiin ihmisen olemuksesta ja elämän tarkoituksista. Kirja voisia avata silmät näkemään sen, että kaiken takana olevaa ainoaa todellisuutta ei voida monopolisoida – se on ja pysyy aina samana, riippumattomana ajasta ja uskomuksista.
Kirjan on kääntänyt sanskritista englanniksi vertailevan uskontotieteen professori Ravi Ravindra, joka on jo lapsesta saakka perehtynyt sanskritiin ja tutkinut myöhemmin perusteellisesti kaikkien uskontojen ja filosofioiden näkemyksiä.
Tekijä lisää kirjan otsikkoon tekstin – navigointiopas elämän taistelussa – viitaten siihen, että kirjan todellinen sanoma kuvaa ihmisen omakohtaista, olemuksen eri tasoilla tapahtuvaa sisäistä kamppailua.
Bhagavad Gita neuvoo:
”Turvaudu häneen (Krishnaan, Kristukseen) koko olemuksellasi, niin saavutat hänen armostaan lopullisen rauhan ja ikuisen asumuksen.” (18.61–62)
Johanneksen evankeliumi noudattelee samaa linjaa:
”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27)
Jaakobin kirje toteaa (tavallisen ihmisen tilaan viitaten):
”Sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa, kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.” (Jaak. 1:6–8)
Bhagavad Gita tarkentaa asiaa:
”Tietämätön ja vähän shraddhāa (uskoa, luottamusta) omaava, epäuskoinen ihminen joutuu perikatoon. Itseään epäilevä ihminen ei löydä tätä tai mitään muutakaan maailmaa eikä liioin onnellisuutta.” (4.39–40)
***
Gitan mukaan todelliset tietäjät (pyhät, vanhurskaat) kertovat sen, mitä he näkevät – eivät sitä, mitä he ajattelevat tai ovat kuulleet.
Johanneksen evankeliumin Jeesus julistaa:
”Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. (Joh. 8:28)
***
Henkisyyteen pyrkivän elämäntavan selkeänä tavoitteena sekä evankeliumien mukaisessa kristillisyydessä että Bhagavad Gitan hindulaisuudessa on toisen syntymän saavuttaminen, henkinen syntymä – tietoisuuden keskuksen siirtyminen hengen tasolle.
Johanneksen evankeliumi (1:12–13) kirjoittaa:
”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan [Sanan], hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.”
Kaikkien jumalallisten sanansaattajien ja vapahtajien tavoitteena on meidän kaikkien muiden auttaminen syntymään sieluissamme Jumalan lapsiksi. Mestari Eckhart kehotti kaikkia kristityiksi pyrkiviä tulemaan neitsyt Marian kaltaisiksi – Sanan synnyttäjiksi.
***
Toisessa huomion arvoisessa lausumassa Krishna puhuu kodittomasta joogista. (12.19) Sanskritin koditonta merkitsevä käsite on aniketa (keta on lähellä suomen kotia). Meidän tulee kuitenkin aina varoa liian sananmukaisia tulkintoja. Krishna ei tässä puhu fyysisestä kodista, vaan psyykkisestä suojasta ja turvasta. Tässä ei ole olennaista se, onko henkisellä ihmisellä koti tai ei – kyse on siitä, että todellisessa kiintymättömyydessä on yhdentekevää se, mitä siihen kohonnut konkreettisesti omistaa.
Matteuksen evankeliumin Jeesus toteaa:
”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi." (Matt. 8:20)
Krishna lausuu:
”Minulle on rakas sellainen minulle antautunut, joka on puolueeton ystäviä ja vihollisia kohtaan eikä välitä kunniasta tai häpeästä, kuumasta tai kylmästä, nautinnosta tai tuskasta. Lisäksi hän on vapaa kaikista kiintymyksistä, pysyy tyynenä, lujana ja hiljaisena ylistysten ja häväistysten keskellä, on tyytyväinen kaikkeen eikä tarvitse itselleen omaa kotia. (12.18–19)
Matteuksen evankeliumi viittaa samankaltaisiin vaatimuksiin:
”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen (Matt. 16:24–25).” Hieman myöhemmin evankeliumi tarkentaa suhtautumista toisiin ihmisiin: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (Matt. 19:19).”
Markuksen evankeliumikin kuvaa maallisiin, katoavaisiin hedelmiin kiintymistä:
”Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa (Mark. 8:36)?”
Bhagavad Gita kirjoittaa siitä, että hedelmien odotuksista päästää eroon mielen kurinalaistamisen kautta:
”Itsensä kurinalaistaneet luopuvat toimiensa hedelmistä ja saavuttavat täydellisen rauhan, mutta kurittomat ja itsekkäiden halujen vallassa olevat kiintyvät ja joutuvat kahlehdituiksi tekojensa hedelmiin (Bh.G. 5:12).”
***
Elämä on taistelua. Kukaan meistä ei voi elämässään välttyä jonkinasteiselta ja -tasoiselta taistelulta. Kysymys on siitä, miten toimia taistelussa hyvänä soturina oivaltaen ja yhdistyen samalla oman olemuksemme syvyyksissä Krishnaan (tai Kristukseen), joka on kaiken taistelun yläpuolella.
***
Tämä tohtori Ravindran valaisevin kommentein varustettu Bhagavad Gita on omiaan laajentamaan ja syventämään näkemyksiämme elämäksi tai ihmiseksi kutsutuista asioista, joihin liittyy valtava määrä mystisiltä vaikuttavia arvoituksia.
Yli puoli vuosisataa evankeliumeita vanhempi kirjoitus osoittaa, että henkisissä ydinasioissa löytyy – yksityiskohtien erilaisuudesta huolimatta – huomattavasti yhtäläisyyksiä. Mitä lähemmäksi todellisuutta käsitteellisissä ilmauksissa tullaan, sitä enemmän ne alkavat muistuttaa toisiaan.
Olen etuoikeutettu saatuani tohtori Ravindralta kehotuksen ja luvan suomentaa tämä hänen hieno kirjansa ja julkaista se pdf-muodossa vapaasti kaikkien luettavaksi.
BHAGAVAD GITA, NAVIGOINTIOPAS ELÄMÄN TAISTELUSSA
Kommentit