alkurajahdys.jpg

Marras- ja joulukuu ovat täällä pohjolassa pimeintä vuodenaikaa, jonka synkeyttä lisää yhä tavallisemmaksi tullut lumen puuttuminen. Nykyisin on mahdollista vähentää fyysisen pimeyden tuntua ainakin sisätiloissa tehokkailla keinovaloilla.

1800-luvun maaseudulla keinovaloista ei osattu uneksiakaan, vaan tyydyttiin joko takkatuleen, päreisiin tai kynttilöihin, joista viimeksi mainittuja käytettiin lähinnä juhlapöydässä ja erityistä tarkkuutta vaativissa töissä. Kynttilät eivät olleet mitään halpoja tarjoustuotteita, vaan ne piti itse valmistaa lampaiden teurastusten yhteydessä.

***

Mooseksen kirjan alku kuvaa pimeytenä kaikkeuden alutonta alkua ennen kuin Hengen ensimmäinen liike pani kaiken alkuun. Mooseksen kirjan kertomus valkeuden synnystä voidaan niin haluttaessa tulkita alkuräjähdykseksi.

Moosesta hieman selvempi viittaus löytyy keskiajan mystikon, Jakob Böhmen, kirjasta ”40 kysymystä sielusta.” Käsitellessään ensimmäisessä kysymyksessä sielun perimmäistä alkua, hän kurottaa jopa pimeyden syntyyn ja toteaa:

”Luonnon takaisessa ikuisuudessa ei voi olla pimeyttä, koska mikään siellä ei sitä tuota. Meidän täytyy tarkastella ainoastaan tahtoa ja halua, sillä halu vetää puoleensa. Ja vaikka halulla ei ikuisuudessa ole mitään muuta kuin itsensä, se vetäytyy tahtoon, täyttää sen ja tulee siinä pimeydekseen. Jos se toisaalta ei haluaisi mitään, ei se olisi mitään, vaan ainoastaan ydinolemusta vailla oleva ikuinen hiljaisuus.”

 

Böhme puhuu jo ennen Isaac Newtonia gravitaatiosta:

”Tällä tavoin vetovoima saa aikaan liikkeen ja ydinolemuksen, joita ei muuten voisi esiintyä hiljaisuudessa.”

ja kaikkeuden perimmäisestä ykseydestä:

”Emme voi sanoa, että pimeys nielee valon, sillä ikuista ei voi muuttaa tai muunnella. Kuitenkin meidän pitää todeta, että valo ja pimeys ovat yhtä.”

Jossa ensimmäisen (tahdon) liikkeen jälkeen tapahtuu valon tihentyminen (nykytiede kuvaa alkutilaa äärimmäisen tiheäksi ja kuumaksi).

”Meidän tulee ottaa huomioon, että voimakkaassa sekoituksessa vapaa valo (nyk. fotonit) tihentyy ydinolemuksessaan, minkä me käsitämme tulisena väläyksenä.”

***

Muinaiset sumerit päättelivät yli 400o vuotta sitten, että ennen maailmankaikkeuden alkua vallitsi luomaton, kaaosmainen tila, josta syntyi toisissaan kiinni olevina taivas ja maa (nykytieteen tiheä ja kuuma ykseys). Näiden väliin ilmeni kaasumainen aine, joka laajeni ja erotti ne (alkuräjähdyksessä) toisistaan.

 

***

Pimeydellä kuvataan sekä kaikkeuden äärimmäistä alkutilaa että ihmisten tietämättömyyttä elämän alkuperästä ja tarkoituksista. Tältä kannalta hieno ”luomiskertomus” löytyy Johanneksen evankeliumin kaikille tutusta alusta:

”Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.”

Johannes ei tietenkään kuvaa fyysistä valoa, sillä sellainen havaittaisiin kaikkein helpoiten juuri pimeyden tilasta käsin (missä piilee yksi pimeyden opetuksellisen funktion salaisuus). Hän tarkoittaa ihmisten samastumista ulkoisiin, katoavaisiin ilmiöihin ja omaan erilliseltä tuntuvaan minuuteensa (egoonsa).

***

Ulkoiset valot saattavat olla sisäisen olemuksen kannalta ”valosaastetta”, joka estää havaitsemasta vaatimatonta sisäistä, kaikkein alkuperäisintä kipinää. Elämän itsensä lienee tarkoitus puhaltaa se tuleen ja kohottaa ”lampunjalkaan” opastamaan ”maailman valkeutena” kaikkia niitä, jotka pyrkivät katoamatonta elämää kohden.

***

Kynttilät ja jouluvalot saattavat tuoda hetken ajan valoa ihmisten teille ja mielen synkeyteen, mutta sielua ne eivät voi valaista, koska sielu ei voi ottaa vastaan mitään tilapäistä – sille kelpaa vain sellainen, jolle löytyy todellinen vastine ajattomuudessa.