teoksia.jpg

Saksalainen suutari Jakob Böhme syntyi v. 1575. Hän kirjoitti viidessä vuodessa yli kaksikymmentä teologista kirjaa ja sai paljon mainetta (yllä kuva muutamasta teoksesta).

Kaikki aikalaiset eivät kuitenkaan voineet sietää sitä varmuutta, jolla suutarina tunnettu mies esitti teologisia näkemyksiään. Böhme kirjoittaa itsestään: "Tämä käsi on yksinkertainen ja maailman silmissä typerä. Kuitenkin se kertoo sellaista salaisuutta, joka on järjelle käsittämätöntä."

***

Böhmen kirjoitusten tiedetään vaikuttaneen mm. kveekareiden, Friedrich von Schellingin, Friedrich Nietzschen, William Blaken, Sigmund Freudin, Henri Bergsonin, Rudolf Otton, Carl Jungin, Paul Tillichin, Martin Heideggerin  ja lukemattomien muiden ajatteluun.

Saksalaissyntyinen, kristillinen eksistentialistifilosofi Paul Tillich (1886 - 1965) totesi, että Böhmen vaikutus länsimaiseen filosofiaan on hämmästyttävän suuri.

Myös Sir Isaac Newton tutustui usean viikon ajan Böhmen teoksiin ja uskoi, että ne sisälsivät luomakunnan kaikki salaisuudet. On todennäköistä, että hän sai perusideat gravitaatioteoriaansa juuri Böhmen kirjoista.

***

On erikoista, että meillä Suomessa Böhmen opit tavoittivat aivan tavallisen kansan, jota vaivasi sama tunne kuin kirjailijaa itseään: ”Minun sieluni janoaa elävää Jumalaa”.

Böhmen näkemykset poikkesivat jonkin verran ajan kirkollisesta kristillisyydestä, jota näissä janoisimmissa piireissä pidettiin kuolleena ja hengettömänä.

Varhaisia böhmeläisiä mystikoita esiintyi mm. Vähänkyrön (nyk. Vaasan) Merikaarron kaksikielisessä kylässä. Kälviällä Erickssonin veljekset olivat saaneet böhmeläisiä vaikutteita. Laihialla toimivat Gabriel Ollila ja Jaakko Kärmäki, Ilmajoella Samuel Rinta-Nikkola, Kauhavan seudulla Jaakko Wallenberg. Pohjois-Pohjanmaalla Kokkolan lukkari Anders Nyström edisti kyseistä ajatussuuntaa vielä 1800-luvun puolivälissä.

Suomenkielistä Böhmen kirjallisuutta ei ollut käytettävissä, joten sitä hankittiin Ruotsista, jossa Anders Collin käänsi teoksia ruotsiksi. Suomalaiset käänsivät ja kopioivat niitä suuren määrän käsin. Jäljellä on yhä parisen sataa sidottua kirjaa, joista alla näyte ilmajokisen räätälin, Samuel Rinta-Nikkolan jäljentämästä kirjasta ”40 Kysymystä Sielusta” (Pohjanmaan Maakuntamuseo, kuva Erkki Salminen).

kys15.jpg

Tämä noin 300 sivuinen kirja on varsin perusteellinen vastaus neljäänkymmeneen saksalaisen yliopistomiehen yhdessä laatimaan, sielun olemusta koskevaan kysymykseen, joihin he ajattelivat olevan täysin mahdotonta vastata.

Kysymykset oli tehty Böhmen kanssa ystävystyneen, fysiikan tohtori Balthasar Walterin aloitteesta. Tohtori Walter oli kiinnostunut salatusta viisaudesta ja oli matkustellut paljon sitä etsiessään.

Walter kirjasi kysymyksistä luettelon, jonka hän lähetti Böhmelle. Seuraavassa näytteeksi kymmenen ensimmäistä kysymystä:

1. Missä on sielun alkuperä? 2. Mitä ovat sielun ydinolemukset, substanssi, luonto ja ominaisuudet? 3. Millä tavoin sielu on luotu Jumalan kuvaksi? 4. Mitä oli sisään hengitys, ja milloin se tapahtui? 5. Miten sielu on oikeastaan muodostettu, ja millainen on sen muoto? 6. Mitä ovat sielun voimat ja kyvyt? 7. Onko sielu lihallinen vai aineeton? 8. Missä muodossa sielu astuu ihmiseen tai ruumiiseen? 9. Millä tavoin sielu yhdistyy ruumiiseen? 10. Onko sielu johdettu ja monistettu inhimilliseen, ruumiillisen tapaan suoraan vanhempien sieluista, vai onko se joka kerta uusi luomus, Jumalasta lähtenyt henkäys?

Vastaustensa esipuheessa Böhme toteaa (hieman Paavalin tapaan):

Teidän ei tulisi liian innokkaasti etsiä näitä asioita, koska ne eivät ole ulkoisen pohdinnan ulottuvissa. Mutta Jumalan hengelle mikään ei ole mahdotonta. Havaitessaan meidän olevan Jumalan lapsia ja Kristuksessa uudelleen Jumalaan syntyneitä: silloin poika näkee selvästi, mitä Isä talossaan tekee, ja myös hän oppii Isän taidot ja työt.

Vastaukset sisältävät mm. alla olevan kaavion, ”filosofisen pallon”, jossa kuvataan kaiken perustana olevia prinsiippejä ja elämän kokonaisdynamiikkaa ”tulen piiristä valoon”.

sy14.jpg

 

Blogin otsikon kysymys voitaisiin sovittaa myös kotimaiseen herätysliikkeen historiaan muodossa: uskoisimmeko seppää?

Seppä Jaakko Högman tunnettiin valistuneena ja hengellisenä miehenä, joten synnintunnosta kärsinyt, kaskiviljelijän poika Paavo Ruotsalainen käveli Nilsiän Aholansaaresta jalan yli 200 kilometrin matkan tapaamaan. Seppä antoi Paavolle Thomas Wilcocksin kirjan ”Kallihit hunajan-pisarat”.

Tapaamisesta on jäänyt elämään sepän siteeraus kirjasta: Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki sekä sen jatko: Kristuksen sisällinen tunto. Sisällinen tunto eli tietoisuus tarkoittaa välitöntä sisäistä yhteyttä ajattomaan ja ehdollistumattomaan tietoisuuteen. Parhaimmillaan se on ns. pyhäin yhteyttä.

***

Kun puhe on nimenomaan kristinuskosta, voidaan tietenkin asettaa sen kannalta perustavaa laatua oleva kysymys: uskoisimmeko puusepän poikaa?

Markuksen evankeliumissa tuodaan esiin yleisinhimillisiä ennakkokäsityksiä kaikkia ”turhan läheisiä” kohtaan. Ihmiset antavat arvoa helpommin niille, joita he eivät tunne, kuin niille, joihin he voivat peilata omaa persoonaansa.

”Niin Jeesus sanoi heille: ’Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan. ’Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa.”