lihanjalostusta1.jpg

Lihaskunnon kohottaminen, Fitness ja bodaaminen voitaneen eräässä mielessä katsoa lihanjalostukseksi. Samoin tietoinen huolenpito siitä, ettei verenkiertoon kulkeudu soluja vaurioittavia epäpuhtauksia ja myrkyllisiä aineita.

Lihasten keinotekoinen jalostaminen steroideilla näyttäisi kostautuvat varsin nopeasti. Liian yksipuolinen ja pitkäaikainen huomion kiinnittäminen kehon suorituskykyyn saattaa johtaa aivojen kehitysvajaukseen, joka tulee ilmi erilaisina primitiivireaktioina.

Täysin käsittämätöntä aggressiivista käytöstä nousee esiin niin ammattijalkapalloilijoiden (jonkin verran muidenkin joukkuelajien) kuin heitä liian tiiviisti ja tosikkomaisesti seuraavien fanien käytöksessä. Tätä ei voida edes puolustella sillä, että tyhmyys automaattisesti tiivistyisi joukossa – yksilöissäkin pitää olla jo valmiiksi jotakin tiivistyvää.

***

Mitä sitten tulee sanan tavallisimpaan käyttöön – lihajalosteisiin – voidaan kysyä muodostuuko ihmisten ravinnoksi käyttämistä eläinten kehonosista teurastuksen, paloittelun ja jatkokäsittelyn myötä jotakin jalompaa kuin mitä oli alkuperäinen terve ja elävä organismi – vai pelkästään jotakin ihmisen makuaistimuksiin paremmin soveltuvaa.

Esimerkiksi Amerikassa on vainajien palsamointi varsin yleistä. Siinä veri vaihdetaan palsamointinesteeksi ja elinten sisältö korvataan formaldehydillä. Edesmennyt saattaa toimenpiteen jälkeen näyttää jopa hehkeämmältä kuin ennen kuolemaansa, mutta tuskin kukaan sentään väittäisi, että vainaja on selvästi jalostunut.

***

Ihmiskehon jalostaminen on varsin yksinkertaista – tosin usein kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Sen tuloksia voidaan havaita melko nopeasti.

Toista on ihmismielen jalostaminen. Siihen ei tahdo mistään löytyä kuntosaleja personal trainereineen. Koulut harjoittavat tietenkin mielen älyllisen puoliskon koulimista. Siinä jalostetaan kuitenkin lähinnä mielen mekaanisia toimintoja, jotka ovat hyödyksi jokapäiväisessä elämässä.

Nokkela äly ei vielä tee jaloa ihmistä – harvoin edes viisasta – muutenhan tämä maailma näyttäisi jo aivan erilaiselta. Elämän tuomat ikävyydet jalostavat usein mieltä enemmän kuin sileät osuudet, koska vaikeudet pakottavat ihmisen kasvamaan niiden yli.

”Autuasta on pieni köyhyys”, kirjoitti filosofi Nietzsche viitaten siihen, että kohtuullinen puute minkä tahansa asian suhteen pitää mielen virkeänä ja ainakin kehityskelpoisena – kehityshaluisuus onkin sitten asia sinänsä.

***

Kehon jalostamisessa täytyy pitää mielessä se ilmeinen tosiseikka, että uljainkin keho päätyy ennen pitkään alkutekijöihinsä.

Mielen jalostamisella sanotaan sitä vastoin olevan kauaskantoisia seurauksia persoonallisen olemuksen tulevaisuuden kannalta - mikäli pidetään todennäköisenä, että ihmiseen ylipäänsä kuuluu myös sisäisiä olemuksia, jotka saavat vaikutteita ja jatkon persoonallisesti koetusta elämästä.

***

Sielullinen olemus on yksi nimitys persoonallisen tajunnan jatkumolle. Se saattaisi olla myös sisäinen ja persoonallisuutta pitkäaikaisempi tekijä, joka jalostuu mieleen kertyneen jalouden myötä.

Sananlaskut 8:36, Matteus 16:26 ja Markus 8:36 varoittelevat tuottamasta vahinkoa sielulleen. Raamatusta löytyy kymmenkunta kohtaa (esim. Luuk. 12:19), joissa puhutaan sielulle tuotetusta tai sen varastoimasta hyvästä.

Seurakunnallisissa piireissä puhutaan usein sielunhoidosta. Todellisuudessa ihmisten lienee tyytyminen mielen hoitamiseen, koska sielullinen olemus piiloutuu suurelta osin jopa kaiken ajallisuuden tuolle puolen.

Sielu hoituu ja jalostuu, mikäli se ottaa mielen kautta itseensä jalostavia ominaisuuksia, joista löytyy joitakin henkisen olemuksen kanssa resonoivia, arkkityyppisiä, luonteeltaan ajattomia piirteitä.

***

Vain henki on jotakin, joka ei kaipaa jalostamista – ainoastaan jalostuneen ja puhtaan väylän, jonka kautta se voi ilmentää itseään.