Huudahtelivat yhteisiin tilaisuuksiin kokoontuneet ihmiset Aldous Huxleyn kuuluisassa romaanissa ”Uljas Uusi Maailma” harjoittaessaan huumehörhöissään ryhmäseksiä.

Huxley oli näkijä, joka kirjassaan halusi varoittaa siitä, kuinka tyhjänpäiväiseksi ja pinnalliseksi kulttuuri voisi muodostua, kun jätetään huomioimatta, että ihmisenä olemisella saattaa olla muutakin tarkoitusta kuin pelkkä fyysisen nautinnon hakeminen.

Huxley toi uuteen, seksuaalisesti ”vapautuneeseen” maailmaansa kontrastiksi ”villi-ihmisen” reservaatista. Tämä oli lueskellut vanhaa kirjallisuutta (joka oli muilta piilotettu) ja omaksunut keskiajan ritariromanttisen asenteen vastakkaista sukupuolta kohtaan. Siinä miehen täytyi pitkäaikaisella palvonnallaan ansaita naisen hyväksyntä ennen kuin vähäinenkään lähentyminen oli mahdollista.

***

Kesäkuun 16. päivän Ylen aamu-tv yllätti katselijansa ottamalla aiheeksi Helsingissä järjestetyn Wonderlust (Ihmelysti)-tapahtuman. Nicklas Wrancke haastatteli hieman varaukselliseen tapaan seksiblogisti Melissa Mäntylää, joka hyvin vuolaasti ja innostuneesti kertoi tästä ”tiedostavan seksuaalisuuden festivaalista”.

Jopa iltapäivälehdistö haukkoi henkeään aina iltapäivään saakka ennen kuin tarttuivat aiheeseen.

Ylen Jukka Nivan mukaan aihe sopi ehdottomasti Ylen aamuherättelyksi, se kun oli riittävän erilainen ja täytti journalistiset periaatteet (eli kiinnitti suurta huomiota).

Melissa kertoi, että tarkoituksena on myös antaa pätevää opastusta orgioiden järjestelyssä. Saattaa tosin (toivottavasti) olla niin, etteivät orgia-kurssit vielä ensi syksynä ilmesty kansalais- ja työväenopistojen ohjelmaan.

***

Historia on opettanut (mikäli on), että kulttuurin rappeutuminen alkaa usein yleisen moraalin rapautumisella. Ihmiset alkavat pitää omakohtaista, pääasiassa fyysistä nautintoa elämän tarkoituksena. Nykyisin puhutaan jo erillisestä seksielämästä, joka tietenkin vaatii erillisiä seksuaalipsykologeja, terapeutteja ja blogisteja. Nämä pitävät huolta siitä, että alapään arvostus kasvaa ja kukoistaa, mutta ei kuitenkaan paranna heikkoja syntyvyyslukuja.

***

Ihmisyys ilmenee kuitenkin lähinnä siinä, mitä pääsee kertymään yläpäähän - ymmärrykseen. Alapään suoritus- ja käyttöastetta tuskin kysellään ainakaan enää silloin, kun keho irtisanoo tilapäisen yhteistyösopimuksen.

Silloin saatetaan tarvita sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät ole riippuvaisia fyysisistä organismeista - orgasmeista puhumattakaan. Monet materialistit ja ateistit tietenkin ajattelevat, että elämän aikana kannattaa käyttää tarkoin hyväksi kaikki mahdollisuudet nautintoihin - kuoleman jälkeen kun kaikki raukeaa tyhjiin. Tällainen nojaa ajatukseen, ettei ihmisyydellä ole mitään tarkoitusta - paitsi ehkä häiriön tuottaminen muulle luonnolle. Silloin olisi samantekevää, miten ihminen kuluttaa rajalliset luovat voimavaransa, joihin seksuaalisuuskin kuuluu.

***

Mikäli taas tiedostetaan (ei vain seksuaalisesti), että ihmisenä syntyminen on hieno mahdollisuus toimia tietoisuuden evoluution luovana, yksilöllisenä airuena, edellyttää se paljon syvemmän vastuuntunnon kasvamista ja ylläpitoa ihmisten fyysisenkin kanssakäymisen suhteen.

Jotkut voivat tietenkin kuvitella, että tulevaisuuden ihanneyhteiskunta on niin avoin, että kuka tahansa voi halutessaan paritella kenen tahansa kohdalleen osuvan myötämielisen kanssa. Omistamisen halukin olisi täysin kadonnutta kansanperinnettä kaikkien touhutessa ”hikisinä ja autuaan kiimaisina” seksuaalisessa avokonttorissaan.

Todennäköisesti kukaan ei silloin liioin vastaisi mistään muusta kuin omasta (tiedostavasta) ”huvinvoinnistaan”, sillä yhteisen vastuun tavanomaisin ilmentymä on ”ei kenenkään vastuu”.

Ehkäpä Ylen ohjelmissa voitaisiin käsitellä syvällisesti myös sitä, mistä tässä ihmisenä olemisessa on perimmältään kyse? Onko ihmisyys ilmentymänä edes mikään kiinteä, staattinen olemus ja olotila, vai pelkkä tilapäinen välivaihe? Ja millaiset yksilölliset ja yhteisölliset toimet edesauttavat ihmisyyden tarkoitusperien toteutumisessa - mikäli sellaisia ylipäänsä on etsittävissä ja löydettävissä?