ruokapoyta.jpg

Vanhan ajan ruokapöytä

Noin 150 vuotta sitten joulun aikaan oli talossa jatkuvasti tarjolla tuoretta leipää ja kinkkua. Lisäksi keitettiin lihaperunoita ja ohrapuuroa. Puuro oli tosin erilaista kuin nykyisin, sillä aineksissa oli myös kuoret mukana. Varsinainen jouluateria nautittiin vasta kirkonmenon jälkeen joulupäivänä.

***

Nykymuotoista joulupukkia ei vielä tunnettu, eikä edes joulukuusta. Aattoiltana lahjat yksinkertaisesti viskattiin ovesta mainiten samalla vastaanottajan nimi. Lapset saivat usein nappeja ja muita koristeita, aikuisille annettiin villasukkien ja lapasten kaltaisia, itse tehtyjä lahjoja.

***

Juomaksi oli valmistettu väkevää sahtia, jota ei tietenkään tarjottu lapsille. Aattona oli tapana noutaa taloon muutama kuorma polttopuita ennen saunomista. Tupaan kannettiin rukiinolkia ja levitettiin ne lattialle. Takkaan tehtiin iso pystytuli ja lapset saivat telmiä olkien päällä.

halkokuorma1.jpg

Halkojen noutoa hevosella

Monessa kylässä oli yhteinen sauna, johon mentiin talonväki kerrallaan. Saunan iso saavi oli täytetty lämpimällä vedellä, josta jokainen sai huuhdella itsensä löylyjen jälkeen. Saippuaa ei vielä käytetty. Löylyihin mentiin koko talonväki yhdessä. Naiset ja miehet riisuivat vaatteensa talvellakin ulkosalla ja asettivat ne saunomisen ajaksi aidan päälle. Saunomista pidettiin niin pyhänä toimituksena, ettei mitään sopimatonta käytöstä esiintynyt.

savusauna.jpg

Savusaunassa

Tapaninpäivänä mentiin hevosajelulle aisakellot soiden. Nuoret miehet, myöhemmin lähinnä pojat, kulkivat talosta toiseen keräten neidoilta lankoja lakkiensa ympärille. Koostuman määrästä voitiin sitten tehdä johtopäätöksiä kunkin urhon nauttimasta suosiosta. Nuorille miehille tarjottiin usein myös alkoholia.

***

Nuutin päiväksi oli käytössä sanonta: ”Nyt on Knuutti potussa.” Se tarkoitti, että varsinainen joulunaika oli ohi – ja jouluviinat juotu.

lähde: Väinö Tuomaalan kokoelmat, kertojina Jaakko Kujala (s. 1856) ja Miina Mikkula (s. 1873) Isostakyröstä.